Blogi: Ennakoimaton maankäytön suunnittelu tulee kunnalle kalliiksi
Tämä blogiteksti käsittelee kunnan maankäytön ennakoivaa ja strategista suunnittelua. Ennakoiva suunnittelu lähtee nykyisen toimintaympäristön hahmottamisesta, siihen liittyvien epävarmuuksien ja trendien tunnistamisesta sekä asteittain kokonaiskuvan selkiyttämisestä. Ennakoiva suunnitteluajattelu pyrkii tunnistamaan suunnittelun vaihtoehtoja sekä erilaisten tavoitteiden ja toimijoiden intressejä.
Kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa aihe on erityisen ajankohtainen nyt, sillä juuri tällä hetkellä alueilla kilpailu on kovaa erilaisten tilaa vievien hankkeiden, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden, akkumateriaalitehtaiden ja datakeskusten osalta. Alueilla näihin hankkeisiin liittyy mittavia mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä riskitekijöitä esimerkiksi geopolitiikan, energian saatavuuden, infrakysymysten, vihreän siirtymän rahoituksen ja työvoiman saatavuuden muodoissa.
Kirjoitan aiheesta pitkäaikaisena mielenkiinnon kohteenani, ja myös siitä syystä, että usein kuntien kohdalla maankäyttö ja siihen liittyvä päätöksenteko ei ole aina ennakoivaa, vaan valitettavan usein reaktiivista tai jopa jälkijättöistä. Monesti myös päätöksenteon perustelut ontuvat, kun otetaan huomioon maankäytön sitovuus ajassa ja paikassa. Syitä tälle on luultavasti useita, mutta ehkä yksi syy liittyy puhtaasti menetelmäosaamiseen – alueilla ei välttämättä tunneta ennakoinnin menetelmiä ja oikeita soveltamistapoja.
Ulkoisille riskitekijöille kunnat tai maakunnat eivät välttämättä voi mitään, mutta oman alueensa maankäyttöön ja päätöksentekoon ne voivat vaikuttaa. Näin ollen on erityisen tärkeää tehdä maankäyttöä vuosikymmeniksi sitovat ratkaisut riittävään tietopohjaan ja tilannekuvaan tukeutuen haastaen nykyisiä, aika ajoin lukkiintuvia ajattelutapoja. Epäonnisia aluekehityshankkeita, joihin liittyy todennäköisesti riittämättömän tilanne- ja tulevaisuuskuvan hahmottaminen, on taannoinen Mänttä-Vilppulan kuntaan suunniteltu asumisen konsepti, joka olisi yhdistänyt asumista ja pienilmailua. Tai Orimattilan Hennaan suunniteltu puutarhakaupunginosa, joka on kunnan mittavista ponnisteluista huolimatta lähtökuopissa. Edellä mainittuja hankkeita tai kuntia ei ole tarkoitus mollata niiden vastoinkäymisten takia, mutta käyttää niitä esimerkkeinä tapauksista, joita olisi voitu suunnata paremmin konseptointivaiheessa tunnistamalla asumispreferenssien, asuntokysynnän ja liikkumisen muutoksia.
Tulevaisuusvisiot ja -skenaariot ennakoivan suunnittelun välineenä
Yksi tapa tehdä ennakoivaa suunnittelua on hyödyntää tulevaisuudentutkimuksessa kehiteltyjä ennakointimetodeja, kuten tulevaisuusskenaarioita tai visioita. Skenaarioiden ja visioiden avulla voidaan rakentaa uskottavia maankäyttöä koskevia kehityskulkuja, joilla voidaan hahmottaa suunnittelun päämääriä, mahdollisuuksia sekä pahimpia sudenkuoppia. Ne tuovat esille uusia näkökantoja, hahmottavat suunnittelun riskejä ja auttavat keskittymään suunnittelussa merkityksellisiin asioihin, kun suunnittelun aikajänne on useasti kymmeniä vuosia. Parhaimmillaan skenaariot ja visiot ovatkin ennen oikeusvaikutteisen kaavan laatimista, kun suunnittelulle kaivataan vaihtoehtoja, perusteltuja näkemyksiä, reunaehtoja tai toimintojen ja suunnitelmien yhteensovittamista sekä toimijoiden yhteen saattamista.
Skenaariot ja visiot ovat antoisinta muodostaa joko ydintoimijoiden kesken tai laajemmalla osanottajakunnalla, jolloin näkemyksiä ja tavoitetilaa rakennetaan yhteisesti. Näin tavoitteisiin sitoudutaan helpommin yhdessä, ja näin ollen poliittinen päätöksenteko on myös helpompaa.
Mitä ennakoiva suunnittelu vaatii asiakkaalta?
Asiakkaan kannalta strategisen suunnittelun tulevaisuusorientoituneet yhteiskehittämisprosessit vaativat työtä, mutta lopputulos on palkitseva, kun oman organisaation ja alueen tulevaisuutta mietitään yhdessä virkahenkilöstön, päättäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Osallisuuden kautta ennakointiprosessi antaa takuulla eväitä nykytilan tunnistamiseen ja tulevaisuuden hahmottamiseen, jota voidaan konkreettisesti hyödyntää myöhemmin esimerkiksi osana organisaation strategiaprosessia.
Futurian rooli ennakointityössä on luoda puitteet onnistuneelle tulevaisuusorientoituneelle prosessille toimimalla aihepiirin ulkopuolisena erityisasiantuntijana, auttaa asiakasta hahmottamaan nykyistä ja tulevaa toimintaympäristöä, muotoilla asiakkaan kanssa keskeisiä tavoitteita, toimia tilaisuuksien fasililitaattorina sekä auttaa päätöksentekoprosessin loppuunsaattamisessa. Futurialla on kokemusta ennakoivasta maankäytön suunnittelusta esimerkiksi Helsingin, Rovaniemen ja Vaasan kaupunkien osalta. Futurian ennakointityötä voidaan hyödyntää myös millä tahansa muulla toimialalla, jolla tarvitaan nykytilan kartoitusta ja tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistamista. Esimerkiksi uudet kunnanvaltuustot voivat kaivata analyysia kunnan toimintaympäristöstä ja suunnasta uusia ajatuksia ennen kuntastrategian laadintaa.
Jos alueesi kaipaa uusia ajatuksia ennakointiin tai strategian laatimiseen, niin laita viestiä ja sovitaan tapaaminen!