
Blogi: Ennakoinnin onnistumisia Rovaniemeltä, Kotka-Haminasta ja Vantaalta
Alueilla investoinneista kilpailu on kovaa erilaisten energiasiirtymän, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden, akkumateriaalitehtaiden, datakeskusten ja myös matkailuhankkeiden osalta. Näihin hankkeisiin liittyy mittavia mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä riskejä esimerkiksi ympäristön saastumisen, paikallisten konfliktien, energian saatavuuden ja tarkoituksenmukaisen käytön suhteen. Edellisessä blogissani kirjoitin tästä riskien realisoitumisesta maankäytön suunnittelun kontekstissa.
Ennakointi on yksi keino arvioida näitä riskejä, mutta valitettavan usein riskialttiita investointipäätöksiä tehdään tukeutuen puutteelliseen tilannekuvaan, tai tilannekuvaan jossa riskejä ei tunnisteta tai haluta tunnistaa. Ehkä alueilla ei myöskään tunneta ennakoinnin menetelmiä ja soveltamistapoja, jolloin riskejä ei pystytä arvioimaan kriittisesti. Jotta asiat eivät olisi yksinkertaisia, niin väitän että läheskään aina alueilla ei tehdä investointipäätöksiä puutteellisen tilannekuvan pohjalta, vaan pitkälti myös siitä syystä että alueilla ei ole aitoa mahdollisuutta kieltäytyä näistä hankkeista johtuen niiden heikosta positiosta alueiden välisessä kilpailussa. Aiheesta olen kirjoittanut enemmän artikkelissani.
Piti kirjoitttaa niistä onnistumisista, joten mennään niihin.
Onnistuneet esimerkit ennakoinnin hyödyntämisestä
On syytä tuoda esille ennakoinnin ja strategisen ajattelun soveltamisen kannustavia esimerkkejä, ja tuntuukin että ennakointi alkaa yleistymään alueilla ja isojen organisaatioiden strategiatyökaluna.
Rovaniemen kaupunki tekee parhaillaan strategista yleiskaavaa 2050 rakentaen tulevaisuusskenaarioita ja visiota maankäytölle ja kaupunkikehitykselle. Olin rovaniemeläisten apuna tässä työssä noin vuosi sitten rakentamassa tulevaisuusskenaarioita. Asiantevana kumppanina työssä oli toinen ennakoinnin asiantuntija Demos Helsinki. Toimeksiannossa pyrittiin yhdessä hahmottamaan, millaisia tulevaisuuden muutoksia ja epävarmuuksia kaupunki voi kohdata maankäytössä ja kaupunkikehityksessä, ja miten niihin tulisi varautua osana kaupungin päätöksentekoa. Huomionarvoista Rovaniemen kaupungin tulevaisuustyössä on se, että tulevaisuusskenaarioita ja -visioita ei jätetty pöytälaatikkoon pölyttymään ja odottamaan parempaa huomista, vaan niitä hyödynnetään aktiivisesti kaupungin tarkemmassa yleiskaavatyössä, niin sanottujen rakennemallien laadinnassa, elinkeinojen maankäyttövaikutusten arvioinnissa ja matkailun strategiatyössä – tästä Rovaniemelle erityismaininta!🏆
Ennakointia hyödynnetään matkailun ja turismin saralla myös Kotka-Haminan kehitysyhtiö Cursorin hankkeessa. Loviisan ja Pyhtään ruukkialueiden tulevaisuuden käyttöä ja tavoitetilaa muodostetaan yhdessä alueiden yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Futuria on mukana laatimassa tätä visiota. Aiemmin seutu on laatinut myös yhteisen maankäytön kehityskuvan ennakointia hyödyntäen.
Puolestaan Vantaan kaupunki rakentaa kaupunkikonsernin päätöksentekoa tukevaa ennakointimallia, jota hyödynnetään esimerkiksi tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeiden arvioinnissa. Jään innolla odottamaan tarkempia tuloksia ja havaintoja.
Ehkä seuraava blogini palaa maankäytön teemaan esimerkiksi Länsiradan muodossa. Hankkeessa olisi monta näkökulmaa jota voisi pohtia ennakoinnin ja strategisen suunnittelun tiimoilta nyt kun Lohja ja Salo antoi myös vihreää valoa rahoituspäätökselle. Kirjoitan myös jossain välissä siitä, millaisia rajoitteita ennakointiin ja erityisesti skenaariotyöhön liittyy - se ei ole mikään ihmelääke kaikkiin vaivoihin. Aiheita sopii myös ehdottaa minulle!
Miten ja missä teemassa ennakointia voisi hyödyntää sinun alueellasi tai organisaatiossasi? Laita viestiä niin mietitään yhdessä lisää!